Randy Piper's Animal - Virus (2008)

Tästä alkaa tarina, miehestä ja kitarasta. (osa 203666) Miehen ja kitaran, eli tässä tapauksessa herra RANDY PIPERin uran alun koordinaatit kirjataan aikajärjestyksessä SISTER-CIRCUS CIRCUS-W.A.S.P. Ainakin Monelle KASARISTILLE tuollaisella hyökkäysvitjalla olisi käyttöä.

Mutta jos puhutaan em.orkestereista, on otettava keskusteluun mukaan myös mr cool., eli pääjehu Blackie Lawless. Blackien ja Randyn yhteistyö sujui vielä mallikkaasti 80-luvun alkupuolella. Biisejä tehtiin ahkerasti ja yhteistyön hedelmät saivat parhaimman satonsa W.a.s.pin kahdella ensimmäisellä albumilla(w.a.s.p ja Last command).

Mutta sitten Randy poika tuumi että eiköhän tämä sottiisi jo riitä ja erosi. Kun bändissä on kaksi loistavaa musikanttia joiden sosiaaliset taidot ja empatia ovat betoniporsaan tasolla, ei yhteistyötä ollut järkevää jatkaa. Randyn ja Blackien välit eivät tänäkään päiväna kuulemma ole miteenkään lämpimät. Mutta kyllähän maailmaan vihanpitoa mahtuu.

Maita ja mantuja lähdettiin kiertämään glam-rock kauttaan juuri aloittelevan ALICE COOPERin matkaan. Mutta Randy P. huomasi jo 6 viikon jälkeen että toisen Alicen bändissä bändäreitä bylsineen kitaristin KANE ROBERTSin kanssa ei onnistu kimble eikä naisten jako, joten tästä tuohtuneena päätti "ransu" perustaa ihan ikioman orkesterin, jossa ei pitkätukat hypi silmille.

Juttua Randy lähti ajamaan työnimellä KING"S HORSES, mutta pähkäili että elukoita ne on siniveristenkin hepat, joten nimeksi laukesi RANDY PIPER"S ANIMAL.Hommaa rakennettiin kuin Iisakin kirkkoa, josta tulokseksi jäi mystinen 900 lb.steam - demo albumi, jossa mukana ruoppaa myös ex- w.a.s.p kitaristi Chris Holmes.

Voita nokkaan Randy sai kun tiet kohtasivat ZAN CLANin kitaristi CHRIS LANEYn kanssa, jonka energisyydellä läimittiin läjään albumi nimeltä "Violent new breed (2006)" ( Mielenkiintoinen yhtälö löytyy siitä että Zan Clanin vokalisti Zinny Chan riekkui SHOTGUN MESSIAH yhtyeessä, jolla myös on saman niminen biisi ja albumi, ennenkuin perusti Laneyn kanssa Zan Clanin!?") Tuon tiedon kanssa täytyy vaan elää.. :)

Laneyn suhteilla päästiin räimimään SWEEDEN ROCK FESTIVALeille vuonna 2007 , ja koska meno oli niin hurjaa, haluttiin se tallentaa ihan dvd:lle asti. (Käsittääkseni se ei kuitenkaan ole koskaan nähnyt päivänvaloa. Korjatkaa jos olen väärässä! ) Seuraavana vuonna syntyi nyt pääosan varastava "Virus"-albumi, jonka pelimanneina kitaristien Piper&Laney lisäksi virusta torjumaan lähtivät laulaja Rick Lewis, basisti Nalle"grizzly" Påhlson ja rumpali Johan Koleberg.

Tutkailkaamme, oliko virus kausiluontoinen vai viekö se peräti kuuliansa kylmäksi.

1."Cardiac arrest" Räväyttää heti kuumeen lähelle 40 celsiusta. Ihmetystä herättää R.Lewisin säkeistö vokaalit jotka on pakko tulkita tulkinnalliseksi murinaksi. Kertosäe mennään tyylillä ja osaavasti. C-osassa ennen mainiota sooloa on hienon harrasta kepeyttä. Tässä on a-luokan makkara jonka lihapitoisuus on vakuuttava.


2."Can"t stop" Lähtee ilmoittaen edellisen viisun menehtyneen liialliseen hyvyyteensä. Nostetta haetaan heti alusta. Säkeistö ei pyri kikkailemaan vaan se luottaa kertosäkeen parantavaan voimaan. Ei nouse aivan äskeisen hoitojakson veroiseksi, mutta kyllä tälläkin vanhan kasarin luut lämpiää! Soolot ei lyö ällikällä mutta ovat tikasti biisin kropassa kiinni kuin kuivuneet peräpukamat o-renkaan välittömässä vaikutuspiirissä. Biisin lopussa joku RÄPPÄÄ (voitteko kuvitella!?) poliisien saapuessa! Kerrankin virkavalta on paikalla kun joku tekee rikoksen koko ihmiskuntaa kohtaan. Sujuvaa keskinkertaisuutta tarjoili tämä raita.


3."Don"t wanna die" Tikuttava synaluuppi johdattaa radiohittien pariin. Säkeistössä on jopa U2-tuoksuja muttei liikaa. Kertsi on rennon tiukka jossa kuolemanpelko on todellakin aistittavissa. En ihmettelisi vaikka mr.NIKKI SIXX löytyisi tekijätiimistä. Jotain Sixx a:mkin tähän on sivelty. Jokatapauksessa lähes hitti meikäläisen radioasemalla.


4."Crying eagle" Nailonin herkkä näppäily on vain intro murhaavalle säkeistölle.
Kertosäkeessä ruvetaan sitten kiskomaan sankarillisesti niitä nailoneja jalkaan. Hieno soolo-osio, josta loppu mennään tutusti perinteitä kunnioittaen. Kyllä tällä lohduttaa niin itkevät kotkat, kasarit kuin sukkahousunsa särkeneet hevaritkin.

5."Unnatural high" Nyt lyödään alun otteilla sianlihaa iholle. Europe meets Nightwish ja nämä meets vielä ohimennen Bonon pumpun. Hienoa menoa vaikka ei niin omaperäistä kuitenkaan, siis loppupelissään. Tästä tuli riemua rintoihin! Kumpaankin!


6."Judgement day" Alku on niin skitso että jos tuommoinen tillutus soi korvissa tuomiopäivänä, voi olla varma että nyt tuli hylätty. Säkeistöä edeltävä riffi on mallia heavy. Säkeistössä rytmiikka siivittää kohti vähän tasapaksua kertsiä. Ei tästä saa taivasta eikä helvettiäkään irti. Kun ennen viimmeistä kertsiä alun tillutus taas palaa, tietää helvetin olevan vain kellon lyöntien päässä.. ja nyt odottavan aika ei ole pitkä.


7."Who"s next" Kysyy tuonelan-virran lautturi helvetinkellojen vielä kaikuessa tummanjoen pinnasta. Raskasta tunnelmaa keventää kuoroosuudet joita totuttiin kuulemaan jo Queenin kultaisina aikoina. Mr.Pipper tulkitsee tummanpuhuvasti bändin tukemana. Hieno tunnelma, joka jaksaa soutaa juuri ja juuri kestonsa ajan.


8."Zombie" Kyllä, tämä on juuri se The Cranberries hitti, joka oli aalloilla silloin 90-luvun synkkinä vuosina. Itse pidin ja pidän edelleenkin alkuperäisestä versiosta, joka lohdutti tuona musiikin pimeänä vuosikymmenenä. Animalin versio lähtee kakistelematta. Hommaa viedään semmoisella tenholla että Ozzy ja Andykin leikkivät tämän tahdissa "seuraa johtajaa"- leikkiä Talent-kisan voittaneen Motoriikka-Miikan kanssa. Tyylikäs coverointi Randy Piper"s Animalilta.


9."Shoot to kill" Keskiraskas nylkytys, jonka raikas kertsi tuo aurinkoa viruspotilaan kalpealle iholle. Tässä yhdistyy hienosti raskas ja kevyt elementti niin että kummallekkin jää oma tila. Osaamista! Tämä biisi paranee jokaisella kuuntelukerralla.


10."L.U.S.T" Alun vieno mahtipontisuus kasvaa perus rymistelyyn säkeistöön mentäessä. Taas saa kertosäkeessä kaivaa sukkahousut repusta. Niistän nenän haarakiilaan ja ihmettelen eikös Helloween räimi tämän värisillä. Pikkuisen loppui Animalin pojilta dosetista ideat tätä harhaa lääkittäessä. Ei huono veto, mutta viereinen potilas kertoi jo samat tarinat.




RANDY PIPER"S ANIMAL on läjätty kitaristin nimen ympärille, mutta sitä ei juurikaan kuulu levyn kibaleissa. Hyvä niin, koska R.Piperin vahvuus on ehjien ja kuuntelua kestävien biisien teossa, eikä niinkään virtuoosimaisessa sooloilussa. Jotain uutta ja ihmeellistä etsiville tämä levy ei anna juurikaan mitään, mutta paremmin "alanmusiikkiin" tutustuneet saavat kyllä hyviä viboja toimivista biiseistä ja toisiin artisteihin kohdistuvista mielleyhtymistä. Sitä tappohittiä kaipailin kaiken hyvän keskellä.

Pisteitten valossa annan tälle viiruksen tappolääkkeelle 8- / 10 ja suositukset kohti suurempaa tietoisuutta....

...mutta samaan hengenvetoon on todettava että bändissä suuressa roolissa ollut kitaristi ja tuottaja Chris Laney ilmoitti v.2009 tammikuussa lähtevänsä soolo-uralle, ja sen jälkeen on Randyn ja Animalin dosetti ollut taas enemmän kuin sekaisin. Sääli jos em.kumppaneiden seikkailut olivat tässä. Sen verran laadukasta menoa "virus" ja aikaisempi "Violent new breed" tarjoilivat.


Potilaan vieressä valvoessa... t.Mr.Taca Tucaton