Pientä lohtua Brian sai eurooppalaisilta ystäviltään, jotka lähettivät nauhoja vanhan mantereen suuruuksista, mutta herra Slagel tunsi nivusissaan että ruoho ei välttämättä ole vihreämpää, nahka narisevampaa, eikä niitit suurempia rapakon toisella puolella.
Suurin ongelma oli ettei jenkkilän levymogulit ymmärtäneet hyvän päälle mitään, vaan jättivät ilman levytyssopimusta Brian-polon niin rakastamat raskaan rokin vääntäjät.
Mutta Brianissa asui pieni yrittäjä, joka pisti pystyyn oman levylafkan, ja yritysrekisteriin ilmoitettiin puulaakin nimeksi METAL BLADE RECORDS.
Ongelma ratkesi ja ensimmäisenä työnään MBR pykäisi ulos, jo klassikoksi nousseen METAL MASSACRE vol1. (1982) kokoelmalevyn, jolle Brian kokosi jenkkilän nuoria ja suurelle yleisölle tuntemattomia bändejä. Mukaan pääsivät mm.BLACK"N"BLUE, BITCH ja joku Metallica ("Hit the Lights").
Suurimman huomion kuitenkin otti tämän tarinan sankari, MALICE, joka sai levylle ainoana ympättyä kokonaista kaksi kibaletta, "Captive of flight"in ja "kick you down"in. Kokoelman suuri suksee herätti myös levy-yhtiöt, jotka kilvan alkoivat metsästämään omiin talleihinsa näitä uusia, raskaampia rokkikukkoja, samalla toisella kädellä "nössöorkestereita" nurkasta pois hätistellen.
Suhdanteet muuttuvat nopeasti myös rokkibisneksessä, mutta Malice joutui kuitenkin odottelemaan vielä tovin ennenkuin päästiin ensimmäistä täyspitkää leipomaan.
Kaksi albumia"IN THE BEGINNING..." debyytti vuodelta -85,"LICENSE TO KILL" vuodelta -87, sekä vuoden -89 ep "CRAZY IN THE NIGHT" jäivät eläväksi todisteeksi bändin olemassaolosta. Kohokohtiin pumpun historiikissa kuuluu myös euroopankiertue SLAYERin kanssa ja elokuva rooli elokuvassa VICE VERSA.
80-luvun puolivälin krouvissa ympärillä riekkuivat toisaalla RATTin, MÖTLEY CRUEn kaltaiset sankarit ja toisella kupeella kilpailivat fanien sieluista nouseva METALLICA ja trash-tyylisuunnan opetuslapset. Voisi sanoa että PASKA TSÄKÄ MALICE! Tähän kilpailutilanteeseen piti Malicen kuitenkin esikoisensa murjauttaa.
Mutta olisiko bändillä ollut rahkeita ottaa paikkansa auringossa, jos se ei olisi joutunut taistelemaan noin kovassa seurassa, metallibuumin ollessa kovimmillaan möhömahojenmaassa? " In the beginning..." sen meille kertokoon.
1."Rockin" with you" Karauttaa levyn liikkeelle tuoden mieleen ACCEPTin "London lether boys"in. Meno jatkuu kuitenkin eri teille ja keskitempoinen kasarihiiviskely ottaa tilan. JAMES NEALin vokaalit nousevat kertsissä kasari standardit täyttävästi, mutta säkeistöistä uupuu elämä. Melko laiskan sutjakka aloitus, mutta ajalleen tyypillisellä fiiliksellä neppailtu tanhu.
2."Into the ground" Nostaa tempoa edelliseen olematta kuitenkaan mikään doupattu sprintteri. Kitaristi JAY RAYNOLDS pyörittää biisiä mukavasti. Perus kasari kaavalla leikattu ja liimattu veto tämäkin. Biisi ei nouse millään osaalueella esille, ei hyvässä eikä pahassa. Melko mautonta kasaripullaa.
3."Air attack" Nyt lähdetään nylkyttämään jo JUDAS PRIESTin jalanjäljillä. Bändi tunnustautuu kovaksi "juuttaan pappien" ihailioiksi, joten se tuodaankin häpeilemättä koko maailman kuuluviin. Homma kuitenkin toimii ihan mukiinmenevästi, vaikka esikuviinsa verrattaessa meno on hiukan heppoisempaa.
4."Stellar master" Kivikautinen riffittely avaa koohauksen, ja Neal lähtee säkeistöön uho päällä. Stemma "huudahdukset" kuulostavat hieman kököiltä mutta hajua biisiin tuoden. Neal vetelee välillä kuin ROB HALFORDin äpäräveli. Perus kasarimateriaa, jota käytettiin runsauden pulassa jopa teiden tekoon.
5."Tarot dealer" Alussa on uhkaava ilmapiiri päällä, mutta meno muuttu tuttavallisemmaksi kun biisi käyntiin saadaan. Ponnetonta vässyttämistä kokonaisuudessaan eikä edes pelottanut sanoa tätä. Nämä tarotkortit olivat niin kökösti merkatut että biisi ei päässyt yllättämään, ainakaan positiivisesti.
6."Squeeze it dry" Rumpali CLIFF CAROTHERS antaa alkutahdit johon kellään ei ole vaikeuksia lähteä mukaan. Nyt menossa on mukavampi fiilis ja kertsissä öllikuoro huutaa "KEEP ON ROCKIN" jo mallikkaasti. Parasta antia tähän mennessä. Itse olisin jopa aloittanut levyn tällä veisulla. Ainut huono puoli Malicen kannalta tässä biisissä on että TWISTED SISTER, BLACK"N"BLUE,KEEL ym.samoilla vesillä kalastavat olivat tehneet tämänkin biisin jo aikaisemmin.
7."Hellrider" Startti tapahtuu Datsun 100a:ta huudattaen. Hyvällä sykkeellä noustaan Datsunista riekkumaan. Yritystä tässäkin biisissä on eikä tätä haukkumaankaan tarvitse ruveta. TOP-20 "hellrider"-nimisten biisien listalla kivuttomasti. Neal antaa mallia äänijänteiden käytöstä mallikkaasti. Kyllä tämän voisi vaikka yllätys vetona kasari-iltamissa soittaa.
8."No haven for the raven" Alku antaa savuisen utuisen kuvan. Sitten kohdassa 1:10 säkeistön alkuveryttelyssä Neal ruikauttaa keltaista omiin muroihin käsittämättömällä MARTTI SERVO imitaatiolla. Jos tuota muljautusta herra Neal selittää taiteilijan tulkinnan vapaudella niin sitä ei usko humalainen Mervikään! Käsittämätön tyrtelö se on! Onneksi biisi petraa kokoajan loppua kohden, joten lopputulos on oikeastaan ihan ok!
9."The unwanted" Tuulen tuiverrus siivittää menoa tässä rokkipalassa. Kulmikasta kääntyilyä säkeistössä. Kertosäkeessä on fiilistä vaikka aivan hittihakuisuutta ei löydetty / haluttu. Neal ei taas tiedä skitsofreniassaan olisiko Rob vai James. Mutta kyllä tästä ihan kelpo jälkimaku jäi!
10."Godz of thunder" Kitaroiden sahaus lupaa hyvää. NYT Neal jopa voi sanoa tulkitsevansa. Suoraviivaista kasaripaahtopullaa joka ei aivan jaksa olla omaperäinen ja kiinnostava. Moni muu teki vaan nämä rinnanmitan paremmin. Neal antaa palaa mukavasti kertseissä mutta muuten bändiltä aika väsynyt lopetus tälle pitkäsoitolle.
James Nealin (voc), Jay Raynoldsin (gt), Cliff Carothersin (dr), Mick Zanen (gt) ja Mark Behnin (bs) väkertämä, ja ASHLEY HOWEN (ni-iin,kiusaus olisi suuri!) tuottama pitkäsoitto antaa melko pehmeän kuvan itsestään. Vuonna 1985 kilpailu taivaspaikoista oli niin kova ettei tälläisellä esityksellä voinut nousta HARD"N HEAVYn näkyvimmille paikoille.
Toivoton paketti Malicen "In the beginning..." ei ole. Parasta antia ovat James Nealin paikoitellen Rob Halfordin(ei Martti Servon) jalanjäljissä ilmavasti vedetyt vokaalit ja muutama mukava kibale, mm."Hellrider" ja "The unwanted". Levylle pisteiden muodossa 5-/10
Tämän päivän tekemisistä ei ole täyttä varmuutta, mutta v.2008 bändiltä ilmestyi kokoelma The Rare and Unreleased. 2007 oli vielä aikomuksissa tehdä reunion-kiertue eurooppaan uudistuneella kokoonpanolla ( mm.Neal oli jäänyt pois jo v.1987 ja hänen paikkansa otti Brian Allen), mutta se peruttiin rahoituksen puutteessa.
Kyllähän MALICE tuoksui koko tekemisellään mukavasti kasarille. Suurin meriitti historian kirjoihin bändiltä jää sen mukana olo "Metal massagree vol1"llä vuonna-82, josta voidaan metallimusikiin todellisen invaasion jenkkilässä alkaneen.
Bändille suotakoon paikka kuolemattomien 80-rocks bändien joukossa, 2.divarissa, turvallisessa keskikastissa!
Lopuksi vielä muistutus folkin vaaroista. Folk on vienyt turmioon monta hyvää rock laulajaa. Nämä on niitä sarjassamme surkeita ihmiskohtaloita...
KEEP ON 80-ROCK! T.Dick Sniper, alias Taca Tucaton
Hauska kertomus bändistä. Kaikille ei kunniaa todellakaan 80-luvulla riittänyt. Viettäkäämme minuutin hiljaisuus Malicelle! Tässä muuten hauska live pätkä! http://www.youtube.com/watch?v=VJYO0EqsQS0&feature=related
VastaaPoista