" Alkusoittoa soittaa tuo johtajan kahlitsema
varjoista varastaen, oikeaa aikaa odottaen
soittaakseen läpi myrskyn, lailla rautaisen perhosen
antautumatta koskaan, vannoen vaikenevansa,
unelmoiden tanssista D:n murtuvilla muureilla."
Les Prophecies de Rockstaramus sivu 711 kappale 20 jae 16
Jagiley Mirian Panzer syntyi keskiluokkaiseen perheeseen Saksan Swainglainemunde- Leterslitzenissä 6. helmikuuta vuonna 1923.
Lempinimen "Jag" saaneen tytön lapsuus oli onnellinen ensimmäisen maailmansodan traumoista toipuvassa Länsi- Gesseniläisessä pikku kylässä. Vuoristomaisemat olivat mitä todennäköisimmin inspiraation lähteitä tälle unohdetulle säveltäjä suuruudelle, jonka ansioihin luetaan mm. nykymuotoisen oopperoissa käytetyn sonettijodlauksen kehittäminen.
Jagin vanhemmat, tasapäistäjä- asentaja isä Rudolf ja poskeenlaskija-huovuttaja äiti Ingavold, pistivät merkille tytön musiikillisen lahjakkuuden ja saivatkin Jagin äidin erityistaidoilla tytön opiskelemaan Saksan vanhimpaan ja arvostetuimpaan musiikki painotteiseen sisäoppilaitokseen, Herregydeniin. Herregydista ovat musiikillisia valmiuksia saaneet mm. Bernin suuruus Gunter Wienemann- Stoica (1749-1804), Färsaarten ylpeys Sven-Eric Jubileu- Os (1433- 1557) ja maailmalla arvostettu mutta meillä vielä kansallista jalustalle nostoa odottava oma poikamme W.E Koskenkorwa (1979-).
Varsinkin vuodet 1933- 1939 olivat Jagille musiikillisen heräämisen aikaa. Tähän vaikutti suuresti pääsy suurmestari Priz Wolfgan Jawohlin (1890-1932) yksityisoppilaaksi. Jagiley Mirian Panzerin teosten leikkisän raskas nahkaisuus ja raikkaan yllätyksellinen pyöreys, musiikin olematta kuitenkaan pallo, on varmasti peruja tuolta suurmestarin tutoroimalta ajalta.
Eräs kiistelty ajanjakso Jagin elämässä ovat vuodet 1939-1945. Toisen maailmansodan melskeet eivät alkuvuosina juurikaan nuoren Jagleyn elämää häirinneet. Tämän takasi hovisäveltäjän arvostettu vakanssi kansallisosialistisen Saksan raskaasta musiikkiteollisuudesta vastanneen trumpfuhrer Hans Leonberg Von Natzchstrassen etuoikeutettua elämää viettäneessä hovissa. Jag esiintyi juhlissa johon osallistui koko kolmannenvaltakunnan kerma, aina valtakunnanjohtaja Adolf Hitleriä myöten.
Tunsiko Jagiley sympatioita vallassa olleita natseja kohtaan? Jotain voi päätellä Jagin usein toistamasta hokemasta: "Työ työnä, seksi seksinä ja vitsit vitsinä" joka kertoo paljon tämän elämäniloisen nuoren naisen mielenmaisemasta. Eräs Nurnbergin oikeudessakäynnissä kuultu todistaja kertoi Jagiley Pantzerin sanoneen: " Haluaisin karata mutta olen niin aamu-uninen ja illasta minusta ei ole läksijäksi. Toisekseen, natseilla on Berliinin parhaat juhlat ja kylmintä sittistä!" Totuuden natsikortin olemassa olosta tietää vain Jagiley itse.
Jagin ja Hansin väitetystä rakkaussuhteesta ei myöskään ole pitäviä todisteita, vaikkakin Lumbago universityn historian tutkija tri. Mary-Lyn Pornroe- Orlowski väittääkin vuonna 2009 ilmestyneessä väitöskirjassaan, 'Jagiley Panzer- Genious, nuts or nazi bitch?' löytäneensä asiakirjan, joka väittää että Jagiley synnytti pojan, joka kastettiin Ty Rant Leonbergson Panzeriksi. Asiakirjan aitoutta ei pystytty kiistattomasti todistamaan joten se siirrettiin paperinkeräykseen. Noin typerän nimistä henkilöä tuskin on olemassa. (Toim.huom.).
Missä Jagiley on nyt? Tästäkään ei ole fakta tietoa. Jotkut tahot väittävät Jagin paenneen sukellusveneellä sodan loppuvaiheessa 1945 Etelä-Amerikkaan. Kannatusta on myös teorialle että Jag eli/elää Yhdysvalloissa henkilöllisyyden vaihtaneena ja maailman musiikkiteollisuutta varjoista johtaen.
Foliohatut taas uskovat että Berliinissä huhtikuun 30. päivänä bunkkerin pihalla ei tuhkattu kahta ruumista vaan kolme.
Ehkäpä suurin joukko ihmisiä uskoo tarinaan johon liittyy vahvasti myös salauslaite Enigma. Jagiley Panzerin suuruus ei rajoitu vain elämää suurempiin sävellyksiin vaan kädentaidot olivat tällä neidolla myös omaa luokkaansa. Vielä tänäänkin hämmästellään musiikkipiireissä, kuinka tasokkaan nauhoituslaitteen Jag enigmasta väkersi. Ainoat jälkipolville säästyneet Jagileyn itsensä akustisella kitaralla ja kirkkouruilla vuonna 1942 soittamaksi väitetyt enigma- tallenteet löytyvät Jagileyn teoksia ansiokkaasti bändisovituksina tekevän JAG PANZER- bändin albumilta 'Chain of command''. Levyltä löytyvät lyhyehköt 'Prelude' ja 'Gavotte in D' ovat tunnelmallisuudessaan kuin sointuja taivaan porteilta.
Albumi nauhoitettiin vuonna 1987 mutta YK:n turvallisuusneuvoston voimakkaan lobbauksen takia levy julkaistiin virallisesti vasta vuonna 2004 uudelleen työstettynä, aina kansitaidetta myöten.
Kansitaide kuvaa yleisesti vallalla olevaa käsitystä että Jagiley Panzer rakensi itselleen sodan lopussa pakomatkansa aikana enigmasta hihnavetoisen (nimitys jagopäänhihna lienee kaikille tuttu) lentoaluksen, jolla pyrki aikalaistodistusten mukaan lentämään Hampurista Itämeren yli Suomeen. Siitäkin kiistellään, ampuivatko puna-armeijan lentokoneet Jagin enigman alas vai laskeutuiko hän Suomi-neidon helmoihin vappuna 1945.
Maamme johtava Jagiley Panzer- asiantuntija, piriformistaiteen maisteri, poikkitieteellisenlaitoksen vt. Jarkko "Tyranni"Panssarila on vuosia yrittänyt päämärkänä todistaa farssin piirteitä saaneissa lehdistötilaisuuksissa, että tanssinopettaja Aira Samulin on todellisuudessa Jagiley Mirian Panzer. Eikä siinä vielä kaikki. Hän uskoo olevansa Jagileyn ja trumpfuhrer Hans Leonberg Natzchstrassen "kupeitten tulesta" syntynyt rakkauden hedelmä!
Jagiley Mirian Panzerin musiikki on kuin hänen elämänsäkkin. Salaperäistä, puhdasta jalometallia, voimakasta ja rehellisyydessään ylivertaista. Vielä tänäänkään suuret konserttitalot eivät uskalla ottaa Panzerin sävellyksiä ohjelmistoonsa. Syyt ovat arvattavat. "Berliinin nuotittava varpunen" on kuuma peruna, tabu, vielä reilut 70 vuotta katoamisensa jälkeenkin.
Onneksi Swainglainemunde- Leterslitzenissa toimiva Jagiley Mirian Panzer- foundation julkaisee säännöllisesti Jag Panzer yhtyeen kautta arkistoista löytyvää materiaalia. Näin tämä kiistelty säveltäjä -mestari saa teoksiaan päivänvaloon.
Hiljattain Köln-Werder Pluschen histoarianlaitoksella päästiin kiinni enigmalla tehtyyn 4-raita nauhoitukseen vuodelta 1941, jossa Völkischer Beobachterin toimittaja haastattelee juhlatuulella olevaa Jagileyta. Kysymykseen, mitä hän tahtoo taiteellaan sanoa, nuori taiteilija vastaa hetken mietittyään:
"Tärkeintä ei ole totuus vaan vitun hyvä tarina..."
Karl S. Puukoski
