ZZ Top - Antenna (1994)

Ystäväni johdatuksella tarkastelen kriittisesti ZZ top orkesterin pitkäsoittoa, jota yleisesti, hyväksytysti sekä pohditusti kutsutaan Antenna nimellä. Mikä omituisinta bändin tästä kyseisestä levystä ei löydy merkintöjä suomalaisen wikipedian sivustoilta. Bändin ensimmäinen julkaisu on kuitenkin jo vuodelta 1969 nimeltään; Salt Lick. Hmmm. ja tämä on tutuille.. kaikki hyvä syntyy aikanaan ja ZZ top julkaisikin ensimmäisen pitkäsoittonsa vuonna 1970, joka rohkeasti nimettiin ZZ Top's First Album.

Rohkeasti väitän, että nykyiset metalliparrat ovat pikkupoikia zz partoihin verrattuna. Sopii tutustua vaikka tuolla ZZ TOP. Ja mujuten bändi on nimetty 2004 rock n` roll hall of fame:en

1. Pincushion; Suorastaan murakoilla soundeilla ja koukuttavalla riffillä varustettua moottoripyörä musiikkia. Kun bändi aloittaa tälläisellä biisillä levynsä, niin seuraavilta biiseiltä odottaa paljon!! 9/10 Vielä ei saa kuunnella sitä uudestaan.

2. Breakaway; Kun joku yhdistää Rockin ja bluesin näin niin minä olen myyty! Biisi on niin porno, ettei tässä voi kuvailla sitä kun lapsetkin voivat lukea tätä. Hmm olisinpa ranskalainen peruna en hampurilainen!! Tulkoot vampyyri ja purkoot minua tämä biisi on niin hyvä!! 9,5/10

3. World Of Swirl; Hemmetti tässäkin on niin heavy meininki, että Metallicallakin olisi tekemistä. Kertosäkeiden melodiat vain notkahtaa hiukan. 8/10

4. Fuzzbox Voodoo; Biisin alun murhaava basso kaivaa viimeisetkin perunat routaisesta maasta. Tässä hyvä esimerkki kuinka pienistä asioista voidaan tehdä kaunista ja samanaikaisesti uskomattoman tanakkaa. Kitaristi Billy Gibbons taikoo niin moni-ilmeistä sooloa, että nuoremmillakin tekijöillä olisi ihmettelemistä. 8,5/10

5. Girl in a T-shirt; Tähänastisista biiseitä selvästi oudoin?? Kuitenkin tuttuja elementtejä löytyy. Mutta laittaahan ne t-paita tytöt karvaiset miehet sekaisin!! 7,5/10

6. Antenna Head; Kivoja ja laajoja kitara sovituksia, nam kiva kertosäe, vaikka hiukan toistaa itseään. 7,5/10

7. PCH; No nyt bändi suorastaan röyhtäisi ulos sitä hyvää, mitä osaa!! Kaikkea kivaa, mutta kuitenkin biisistä uupuu se pienoinen yhtenäisyys mikä aiemmilla tuotoksilla on.. 8/10

8. Cherry Red; Hienosti säröytetty basso ja röyhkeät kitarat. Rummuissa Frank Beard hoitaa hommansa perinteisesti ja hyvin. 7,5/10

9. Cover your rig; Sellaista raskailla kitaroilla fiilisteltyä bluesballadia, jotta rokkipartaa melkein itkettää. Tukevasti omilla jaloilla, mutta ei täysosuma. 7,5/10

10. Lizard Life; Sanoisin, että tämä on zztopmaisesti taas tulevaisuutta ennustava biisi. Tässä bändi on palannut taas sille vanhalle hienolle tielle jonka se parhaiten osaa. Tämän biisin voisin kuvitella bändin jollekin kokoelmalle. 9/10

11. Deal Goin`down; Ei ne bisnekset aina osu!; Mutta tässä time osuu jälleen kohdilleen ja toistan itseäni "bändi on taas palannut sille vanhalle tielle jonka se osaa". Iso sointista ja iso munuaista kutkuttavaa musaa! 8/10

12. Everything; Bändin todennäköisesti kokeilevempaa materiaalia, jossa tuttuja aineksia. Kitaristi soittaa kuitenkin sellaista helvetea ilmoille että taivasosastossa rakoilee. Ja loppupuolella pojat pistää melkein discoksi. 7,5/10

Kokonaisuutena levy oli itselleni aika yllätys ja oudosti rakennettu. Levyn aloitus biisi oli todella kova ja rautainen.. Nyt saa kuunnella sen uudestaan!! Myös pari seuraavaa kolahtaa kovalla ja kovaa. Sitten väliin iskee sellainen kumma unisuus, zzto-mittarilla mitattuna. Ja loppupuolelta löytyy taas pari kivaa biisiä. Kun mietitään sitä 10 biisin taikaa, niin tällä levyllä on mielestäni pari biisiä liikaa. Tästä kokonaisuudesta annan arvosanaksi 7,75/10, joten kyllä sillä lukioon pääsee kevyesti. Lisäksi mielenkiintoni heräsi bändin uudempia tuotoksia kohtaan.

Kun bändillä on omia auto ja moottoripyörä malleja, niin voidaan puhua jostain muusta kuin perinteisistä finnivoiteista ja t-paidoista. On ne äijiä!?!?

Kun kyseessä on bändi, joka on tehnyt mielettömän hyviä biisejä kuten #1, #2, #3, #4, #5, #6 ja tässä on tyyliä!! #7 Ja tietenkin Ninja Turtles biisi #8. Niin ei voi kuin kunnioittaa tehtyä työuraa. Antenna levyä ei voida eikä tulekkaan pitää bändille lottovoittona, koska se ei sitä menestyneelle orkesterille ole vaan tyylikkäännä työnö vaikeassa ajassa Nirvanoiden ja jammaavien helmien hengitellessä niskaan. Kokonaisuutena kohtuullisen tyylikäs kokonaisuus joka kannattaa kuunnella ainakin kerran elämässä.

Kun bändin levyjen kokonaismyynti on varmasti kymmeniä miljoonia, niin on varsin käsittämätöntä että heidän viimeisintä studioteosta on myyty vain 100 000 kpl Yhdysvalloissa.

Ja taas terveisin mr. Taca Tucaon.