Kasarium osa 5

Helvetin heräämisiä

"Älä vain hullu tallo huntuni päälle!" kiljaisi Milla elämänsä onnellisimpana päivänä ja hyräili hyväntuulisena Billy Idolin White weddingia".
Saku kantoi häntä kynnyksen yli mallikkaasti niin kuin tilanne ja traditiot vaativat. Milla ei hänen käsillään paljon painanut. Tuo kaunis hento siveyden kukkanen oli nyt viimein hänen. Ruusunlehdet sängyllä korostivat Millan ja tilanteen kauneutta. He olivat nyt nuori aviopari. Tuota päivää Saku oli odottanut pitkään. Vielä enemmän hän odotti hääyötä. Parikymppisen kaiken kaatavalla kiihkolla. He olivat kaikkia luonnonlakeja vastaan pidättäytyneet seksin harrastamisesta ennen avioliittoa.

Saku aukaisi sviitin tv:n jossa Bryan Adams tuli mukaan kaatamaan korostuneen snobisti AITOA shamppanjaa kahteen kristallilasiin joista toisen hän nosti Millan viereen hääsviitin yöpöydälle.
"Vieraamme taisivat viihtyä?"- Milla huokaa kysymyksen Sakulle joka imuroi viimeisiä tippoja lasistaan.
"Eihän siellä ollut kuin haluamani vieraita" Saku vastaa viskaten lasin suureleisesti sviitin nurkkaan.
Milla ei vastaa vaan katsoo sängyllä maaten jonnekkin kaukaisuuteen.

Liian pitkä hiljaisuus kertoo että jonkun tien päähän ollaan tultu.
"Pihtaamiselle ei kai enää löydy perusteita, rakkaani?" Saku kysyy elegantisti humaltuneella korostuksella.
"Olemme nyt naimisissa. Mutta haluaisin tutustua toisiimme ennenkuin..."
"Jumalauta! Olen virponut hanskaan koko elämäni ja kun nyt viimein olen päässyt HÄÄYÖN asteelle niin vielä pitäisi ruveta paremmin tutustumaan!"- Saku kivahtaa ennenkuin Milla saa sanottua lausettaan loppuun.
"Minua vain pelottaa että petyt minuun"- Milla sanoo hiljaa ja selvästi Sakun reaktioita peläten.
'Hei, me ollaan naimisissa baby! Tämä yö TÄYTYY olla meidän.' Saku sopertaa ja konttaa Millan luo.

Hän silittää Millan karheaksi tupeerattua tukkaa ja näykkii samalla Millan korvanlehteä.
Hänen kätensä harhailevat hääpuvun karhealla pinnalla etsien rintoja ja väylää mistä päästä hyväilemään niiden neitseellistä pintaa.
"Pelkään että petyt minuun..."-Milla huokaa Sakun hyväilyistä selkeästi kiihottuneena.
Saku lipoo kaulan ja työstää rintoja mitä hääpuvun tiukka kaulaaukko vain antaa periksi.
Hänen kätensä ovat jo reisillä ja pyhimmän porttina on enää valkoiset pitsillä koristellut pikkuhousut.

Saku vaihtaa työstökulmaa. Hän hakeutuu kasvokkain tuota pyhintä kohti. Hän näkee kaunista reittä ja sileää ihoa. Hän näkee pitsialushousujen haarakiilan joka näyttä sykkivän kiimaa, huutaen toimintaa.
Saku nuolaisee kerran pikkuhousujen päältä ja on tuntevinaan kuinka Milla värähtää. Saku raottaa pikkuhousujen saumaa jotta pääsee kiinni pyhimpään.
kieli levittäytyy... Se saa kosketuksen... kieli ei maista... keho korjaa asentoa ja kieli hakee tuloksia. Tuloksena on NOLLA!
MITÄ VITTUA! MILLALLA EI OLE SITÄ ITSEÄÄN! Jep. Sakun nuori morsian on ummessa. POSLIINILTA EI LÖYDY MINKÄÄN VALTAKUNNAN REIKÄÄ!

Saku tuntee itsensä naurunalaiseksi.
"Teit tämän tahallasi, etkö tehnytkin?"- Saku kysyy rauhallisella äänellä kasvojaan sukien.
"Minähän sanoin että pettyisit minuun!"- Milla vastaa sanojaan korostaen ja kiepsahtaa ylös sängystä.
"Miten tässä nyt hääyötä vietät!? Miten sinulla ei ole römpsää? Saku kysyy epätoivoisena ja epäuskoisena.
"Itsepähän valitsit tiesi, nuori mies. Ja seksi on sitäpaitsi yliarvostettua ryöhnyämistä"- Milla vastaa vahingoniloisella äänellä. Naurahtaa ja peilaa itseään hotellihuoneen meikkipöydän ääressä, hyräillen Poisonin" Look but you can't touchia.

Saku on polvistuneena sängyllä jonka ruusunlehdet ovat jo nahistuneet. Saku repii hiuksiaan ja murisee huulten välistään "Eikä ole. Ei se saa olla... rakastan ja haluan sinua niin..." Hän murisee ja itkee itkua joka ei ole tästä maailmasta. Tuo itkuksi kanavoitunut suru on monista puroista virrannut koski. Nyt Saku ei löydä enää sisältään kanavanhoitajaa joka pelastaisi. MTV on tietämätön ja soittaa Def Leppardia eikä tilanne sitä enää kaipaa. Kaikki hukkuu huminaan ja lohduttomaan pimeyteen.

Saku näkee hedelmäveitsen.
Saku näkee hyräilevän Millan.
Saku kuulee huminan ja tuntee epätoivon.
Saku kokee käsivartensa ylivoiman Millan kaulan ympärillä.
Saku tuntee oman ja hedelmäveitsen riittämättömyyden

Hedelmäveitsi vie silti Millalta kaiken.

Milla katsoo tyhjyyteen eikä välitä. Nukeilla on tapana olla niin.

Saku huutaa tuskaansa eikä kukaan kuule...

Eeeeeeiiiiiiiiiiii! Herään huutooni. Hiki noroilee ryyppäämisestä turvonneiden, auringon ja aurinkolasien taiteilemien kasvojeni pinnalla. Bangkok ehtii tervehtiä ennen tajunnan selkeyttä. Radio kertoi minun elävän ennenkuin itse ennätätin asiaa ajatella. Hidastun vaikka en sitä itse tajua.

'Rauhoitu Greg! Mikä sinulle tuli?!' Le kysyy säikähtäen juuri kun on vaihtamassa vauvalle vaippoja. Lapsen tekemä tulinen "sinappi" yökkäyttää Letä.

'Unet. Näin helvetinmoisia unia, Le! 'Näin itseni... en muista... veljeni... sinua köyriessäni tukehduin omaan oksennukseeni... soitin taivaallisessa super-groupissa... näin jonkun vehtaavaan harhaisena nuken kanssa... Voi helvetti, pitää kai vähentää ryyppäämistä.' huokaan hikoillen, sydämmen ponnistellessa vielä unen jälkilöylyissä.

'Olet ollut viimeisen vuoden aivan kuutamolla. Ei varmasti tuhmentaisi jos pistäisit kampoihin viinamadollesi.' Le sanoo roikottaen paskavaippaa roskikseen.

Hän on oikeassa, tuumin ja kurkottelen tuolini vierestä vodka-pulloa joka on vahtinut uskollisesti isäntäänsä. Nappaan siivun ja kuorin ihoon liimautunutta Saxonin paitaa päältäni. Nousen hakeakseni kuivan paidan koska Bangkokin ilta on alkanut viilentyä. Kävellessäni huomaan olevani topakassa kännissä. Maailmani horjuu ja huojuu merkityksettömänä. Rikas rock-eläkeläinen on kuin tyhjän päälle jäänyt huippu-urheilija. Nyrkkeilijä joka ei saa nousta kehään, golfari joka ei pääse viheriölle. Yltäkylläisyys ei täytä sitä tyhjää aukkoa, joka jää jos lopettaa seuraamasta elämänsä "teemaa". Itse en seurannut teemaani koska uskoin omien siipieni kantavan pornotähtenä. Hylkäsin rockin ja annoin "albiino-matikalleni" mahdollisuuden rellestää.

Ero Dirty Clubista oli faneille ja lehdistölle elämää suurempi uutinen. Pariin viikkoon ei maailmalla tuntunut tapahtuvan mitään muuta. Kaikki tiedotusvälineet voivottelivat eroani ja jossittelivat universiumin suurimman orkesterin tulevaisuudella. Nyt tilanne on toinen. Dirty Club porskuttaa kovempana kuin koskaan Kenny Tall Wacker kannujensa takana ja minua tuskin enää muistetaan. Pornoalalla suurin saavutukseni on hardcore-pornon erikoislehti Tussusektorin vuoden "Mr. Nylkyttäjä"- titteli, josta saamaani pyttyä pidän tuhkakuppinani.

Nappaan hengarista Gotthardin- kiertuepaidan ja suuntaan jääkaapille hakeakseni oluen. Le lekuttelee vauvaa jonka syntymiskertomuksesta saatikka nimestä minulla ei ole varmuutta. En muista milloin olemme hänet Len kanssa saaneet. En ilkeä ottaa asiaa puheeksi. Ovikellomme soi. Vien huojuvan elämäni nahkahousuissani, olutta siemaillen ovelle.
Siellä minua vastassa on pitkähiuksinen blondi, ruskeine silmineen, Acceptin napapaidalla mehukkaat tuuttinsa verhonnut neito, jonka katseessa on jotain tuttua tyhjyyttä. Tunnen olevani tilanteessa humalatilastani huolimatta.

'Nyt on kuule niin että en muista että olisin tilannut sinua. Vaimoni ja lapsenikin on kotona joten ei tehdä hommasta likaista.' Kaivan nahkahousujeni taskusta tukun dollareita ja ojennan niitä blondille.

'Käy viihdyttämässä naapuriani. Leiki vaikka hänen rottweilerinsa kanssa. Siitä se vanha pervo tykk..' blondin litsari tuntui piristävältä vaikka tarkoitus oli varmasti toinen.

'Olet näköjään viimein elävien kirjoissa, juoppo! Len lantraukset alkavat tuottaa tulosta.' blondi sivaltaa sekä kämmenellään että sanansäilällä. Hän nappa oluen kädestäni, ottaa kulauksen ja painuu sisälle pullo kädessään. Kuulen kuinka Le tervehtii häntä iloisesti. Itse en kiiruhda perästä vaan päätän kusta pihallani olevan palmun juurelle.

Lorotellessani kuuntelen Bangkokin väsymätöntä sykintää. Nuo neon-valot ja moottorien luoma nyanssien kirjo ovat minun mereni, metsäni ja vuoreni. Levoton ja pysähtymätön luontoni. Ravistelen hilut ja muljautan albiinoni nahkahousejeni kätköihin. Päätän vielä oksentaa palmulle ennenkuin suunnittelen tarkemmin juomapolitiikkaani.

Istahdan nojatuoliini, toisessa kädessä pintti olutta ja toisessa vodka- russian, joilla uskon elämäni korjaantuvan. Kaipaan röökejäni ja katson kuinka Le ja blondi rupattelevat toistensa päälle. Blondin pitkät, ruskettuneet sääret ja kieltäytymistä vaatinut vatsa eivät jää ilman huomiotani. Herkullinen pakkaus kertakaikkiaan. Le ja blondi ovat selkeästi tuttuja toisilleen. Jopa ystäviä keskenään. Blondi nappaa vauvamme syliinsä varmoin ottein. Hän kalkattelee leikkisästi ja massuttaa kiihottavia huuliaan eikä vauvamme tunnu vierastavan häntä. Olen juuri kysymässä kiinnostaisiko häntä kummin pesti, kun hän nostaa napapaitansa reunan lähelle leukaansa ja näen nuo hekumalliset rinnat häpeilemättömästi, läheltä ja humalasta huolimatta äärimmäisen tarkasti. Nännit kurkottelevat iloisesti ja rintojen kokonaisuus on turpea. Ihanalla tavalla. Näen kuinka vauva nappaa tuon "tupakantumpin" suuhunsa ja silloin tajuntani huutaa vääryyttä.

'Hemmetti vie! Tuo on sairainta mitä olen koskaan nähnyt! Hyi helvetti!' huudan oluen lennellessä kilpaa sanojeni kanssa.

'Häh?! Onko tämä sinusta sairainta mitä olet nähnyt!? Kun vauva syö rintaa? Itse olet elostellut kaikki vuodet ympäri maita ja mantuja ja sitten sinusta on sairasta kun vauva syö ÄITINSÄ rintaa! Blondi kähisee korostuneen hillitysti jottei vauva säikähdä ja lakkaa aterioimasta.

Olen ymmälläni ja mietin miksi en muista "nylkeneeni" tuota blondia ja miten ihmeessä Le on voinut antaa anteeksi että olen siittänyt tuolle vieraalle naiselle lapsen. Uskomaton nainen. Mikä lahja olla noin ymmärtäväinen. Hyväksyä miehensä kahlitsematon siitoskyky ja olla vielä ystävä tämän naisen kanssa. Katson Letä joka hehkuu silmissäni nyt, jos mahdollista, vieläkin enemmän. Tuo nainen ei tiedä mitä menettää kun ei ole syntynyt mieheksi ja kohdannut itseään.

Ihailen vielä haluttavaa vaimoani ja hänen kurvejaan kun vauva lopettaa ruokatuntinsa. 'Pidäppäs SETÄ Sakua hetken sylissäsi niin me Len kanssa käymme pulahtamassa uima-altaalla". Koeta saada hänet röyhtäisemään niin ei ala pikkuisen vatsaa vääntämään.'

SETÄ? Mikä helvetin SETÄ? Kysyn pään ollessa pyörällä humalasta ja elämän järjestämästä "kauniit ja rohkeat"- käänteestä. Katseeni hakee vastauksia vuoroin Lelta vuoroin blondilta.

Blondi osoittaa Leta sormella ja sanoo voitonriemuisesti:' Minähän sanoin. Tuo kännikala on niiiiiin pihalla!'

Blondi katsoo minua kuin alistettua koiraa ja sytyttää tupakan.

'Et kyllä usko miten oletkaan isäni kaltainen. Et hitto vie...' Blondi sanoo päätään puistellen. Olen ilmeisesti jäänyt paitsi jostakin info- tilaisuudesta mutta vaistoan että siitä minun ei ole syytä nostaa äläkkää.

Blondi huomaa koiran katseestani, kaipauksen toistoon ja sanomattoman nälän saada tietoa.

'Nimeni on Giselle Bush, edesmenneen velipuolesi tytär. Hauska tutustua jälleen. Pidä seuraa Sakulle. Äläkä karkaa niinkuin hänen isänsä. Tai ukkinsa.' Giselle tuhahtaa kadotessaan ovesta uima-altaalle.

En lupaa hänelle mitään.

Len ilmeestä tiedän menneen vuoden olleen raskas hänellekkin. Sumea vuosi oli hukutettu miestäväkevämpään. Ruumiini kellui ja tunsi kituvansa mutta joku korkeampi voima ei antanut sen hukkua, vaikka selkeästi yritykseni oli ollut kova. Joku kipinä sisälläni kyti. Tahtoni ja määräysvaltani ulkopuolella. Kuin öljylampussa jonka lasit ovat rikki mutta sydän palaa tuulesta huolimatta.

Len ja Gisellen mentyä uimaan jään Sakun kanssa kahden. Katsomme toisiamme. Hän ei ole mikään kaunis vauva. Myytinmurtaja ja poikkeus säännössä ennemminkin. Hänen silmissään on samaa kun äidillään. Kasvoissa on jotain tuttua. Jotain karua kuten minussakin. Tunnen yhteenkuuluvuutta tuon kiittämättömän kanssa. Kahden ruman yhdessä muodostamaa elämän kauneutta. Syntynyttä ja tekemällä tehtyä.

Saku pulauttaa Gotthardin paidalleni. Hän katsoo silmiini ylimielisesti. Hänen suonissaan virtaa selkeästi Bushien veri.

Tartun siihen ja tiedän näkeväni huomisen.

Karl S. Puukoski

ps. Jatkuu seuraavassa numerossa...