Vinnie Vincent - Guitars From Hell (1991)

Mitäpä mies tekisi, kun raaka rasva uunissa tirisee? Ja tontut tanssivat hiljaisuudenvalssin kuusen alla. Vuosi on syöksynyt synkimpään pimeyteen. Onko tämä nyt se hell, kun uunissa koristelee +200c ja kitarat kirkuvat luureista korviin? Siis tonttujen taikayö 22.12.2010

Tässä pimeydessä tiedän piteleväni kädessäni ääntä, joka on peräisin jostain arkistojen aarteista ja markkinatalouden julkaisematonta kultaa. Mutta onko kulta sitä mikä kiiltää? Näin yhtäkkiä on siihen vaikea vastata, mutta kutsutaan avuksi Vinnie Vincent Invasion ja Guitars From Hell äänite.

Vincent John Cusano, määräsi äiti huutavalla äänellä! Mitä sinä olet taas tehnyt? Et kai taas ole viritellyt niitä rautalankoja tammipuun oksaan. Siitä metallisesta paukkeesta eivät pidä naapurit, en minä, eikä isäsi. Ei tällä onnenpäiviä aikaan saada!! Oi niitä onnenpäiviä Suzi Quatron kanssa!!

Ensinnäkin mielestäni VV on hemmetin kova kepittäjä. Hän saa kitaran soiton haisemaan, tuoksumaan ja lemuamaan. Mihin ihmeeseen sitä enää korvia tarvitsee?
Mutta mitä tekee Invasion Vinnien taustabändi? Saako helvetillinen guitaramatka tukea??

1. Rocks on fire; Oletko tulessa?? Minä ainakin kovien odotusten kanssa, koska edelliset levyt olivat aika tiukkoja. Biisi tarjoaa tuttua ja turvallista Vinnie-1riffiä. Kieltämättä täytyy myöntää että kitaristi on hyvä, kun pystyy luomaan omasoundisen tyylisuunnan. Muutoin biisi on sellainen vauhdikas ja hiukan hyökkäävä hard rock-kibale. Ja kilometrisoololla varustettuna.

2. Nuke it; Tuttua ja turvallista Invasonia. Tiukkaa helvete-kitaraa ja laulu menee korkealta ja kovaa. Riffit hiukan monotonisen oloisia. Mutta Vinnien läpi biisin sooloileva kitara on tulessa ja näppejä polttaa. Soolossa on matkaa kuin Joensuusta Varkauteen. (Sisäpiirin vitsi, joka ei aukea lukijalle kuin kulkemalla se matka).

3. Shocker; Hmmm. Biisin alusta takatukkainen herra tykkää kovin. Biisi muistuttaa hiukan Boyz are gonna rock biisiä, mutta ei tarpeeksi.. Sanoisin, että alkuperäinen on parempi..

4. Invincible; Selkeästi biisi, josta on yritetty tehdä suurta ja mahtipontista viisua. Biisihän soi isosti ja hyvin soitettuna, mutta se biiseihin kuuluva pop-sielu puuttuu. Ei tästä tullut Love kill tai Ecstasy tyylistä tippalinssiin ja iho-kananlihalle biisiä.

5. Truth; Totuuden nimessä tällä levyllä se juttu löytyy kitaransoitosta. Muutoin biiseistä puuttuu se jokin henki. Tässäkin isoa bassaria, helvete-kitaraa ja sirkkeli-laulua. Lähellä onnistumista ollaan, mutta ei aivan. Kuunnelkaa nyt itse!!

6. Full Shred; Biisissä on jotain jännää. Jotenkin tähän mennessä ehyin kokonaisuus. Sellainen sopivan rouhee rockpala urpoille miksauslavan etupuolelle. (näihin luen mm. itseni).

7. Wild Child; Tämän nimiset biisit tuovat itselleni mieleen tietenkin W.A.S.P (ja silloin puhutaan klassikosta) orkesterin. JA MITÄ TEKEE VINNIE? Heittää rautaisen rock-biisin kehiin. Tämä saa jo minunkin suonikohjuisen jalan taputtamaan latiaa, niin että Uudessa-Seelannissakin sen kuulevat!!

8. Young Blood; Ennakkokuuntelun perusteella levyn paras biisi. Ovatko nämä samoja biisejä?Jeff Scott Soto Vinnie Vincent? Nyt on tämä isäntä ihan pihalla, pajalla, tai muuten vaan?? On ne perkele!?!? Itse tykkäsin enemmän Mark Slaughterin (Joka oli myöhemmin perustamassa Slaughter orkesteria)laulamasta versiosta (siis eka). Mutta mitä?! Biisi on hyvä, mutta valitettavasti kuitenkin kaukana Vinnien parhaimmistosta eli That Time Of Year biisistä, biisistä jonka lumoissa voisin itkeä menetetyn rakkauden verisiä kyyneleitä tai huutaa kaipauksen tuskaa yli seitsemän valtameren.

9. Genesis; Erittäin helvetillisen oudolla kitara-alulla päräytetty biisi. Ei tämä ole biisi vaan omituinen sekoilu jossa ei vesilasista löydy rantaa??

Ja lopuksi sanoisin; ei äiti huutanut riittävän kovasti Vincentille, kun meni ja teki tälläisen levyn?? Totuutta en tiedä, mutta huhut kertoivat, että levy-yhtiö ei olisi suostunut julkaisemaan tätä levyä. No en julkaisisi minäkään, kun tiedän herran ja bändin osaamisen. Kierointa tässä onkin se, että levy on hemmetin vaikea saada, joten se tulisi olla jokaisella itseään asian tuntevalla hard rock-fanaatikolla olla. Mutta eihän sitä voi kuunnella kuin...paria päivää ennen kuin kesäloma loppuu, jotta saa kunnollisen vitutuksen päälle. Nyt kuulen ääniä päästäni. Ei levy huono ole vaan paska, mutta voisin kuunnella sen yhä uudelleen. Antakee nyt armoa.. ei tälläisiä levyjä voi olla olemassa. Kumpi käristyy enemmän? Kinkku uunissa vai mr. Taca Tucaon näppäimistön ääressä, Arrggg. nyt sekoan ja kuuntelen...Sabrinaa