V2 - Out to launch (1990)

V2- raketti oli Adolf Hitlerin Englantia ja Belgiaa vastaan käyttämä politiikkansa terästäjä. Se oli myös maailman ensimäinen ballistinen ohjus, jos se tieto nyt jotakin sattuu kiinnostamaan. Yksin Lontoossa "veekakkoset" tilsivät tuhansia ihmisiä hengiltä. Raketin suunnittelivat NSDAP- puolueen jäsen SS- majuri Wernher Von Braun ja Helmut Gröttrup työryhmineen (wikin mukaan). Kun sitten kävi niin että "AH wöörld diströi oy" meni konkkaan ja selvitystilaan, päävelkojat halusivat tietenkin AH:n johtoa tilille niin kuin historiankirjoihin on kirjoitettu. Nämä nimeltä mainitut herrat he kuitenkin siirsivät omiin firmoihinsa jatkamaan siitä mihin he "Aatun" kanssa jäivät. Von Braun siirtyi tekemään "paperiliittimiä" jenkeille ja Gröttrup löysi askartelua ja näppihommaa kerhotoveri Koroljovin "neukkulasta". Palkkakin oli sen mukainen ettei tarvinnut äijien köyhille moikkailla.

En vain ymmärrä miksei arkkitehdille löytynyt jobia tuhoisan sodan jälkeen? Koulutettiinko tuohon aikaan liikaa arkkitehteja? Oliko Albert Speerin palkkavaatimus liian kova vai löytyikö Albertin työhistoriassa epäilyttäviä aukkoja? Epäonnistuiko hän ryhmäkeskustelussa? Haisiko hengitys?

Kysymyksiä herätti myös biisi jota kaverini soitti lähes 20 vuotta sitten. Muistin biisin olleen akustinen ja olin kovasti diggaillut kibaletta mutta siihen se jäikin. Tuolta(kin) osin muistissani oli iso mustaaukko KUNNES sitten pari päivää sitten jostain aivosolukkoni erittämän metaanin mukana mieleeni nousi bändi ja biisin nimikin kirkkaana kuin puhdas posliini. V2:n albumilta "Out to launch" biisi "Firefly" lopetti viimeinkin karkumatkansa mieleni eksyttävillä käytävillä.
Olisiko ollut helpointa kysyä biisistä kaveriltani joka biisiä minulle soitti? Varmaan.

Bändin perustivat vuonna 1988 pornopumppu S.A.D.O:n kitaristit Simon D"Brouier ja Alexander W. Reich sekä rumpali Matti Krebs. Mikin eteen saatiin Tommy Heart (Zeno, Uli Jon Roth, Fair Warning, Soul doctor) ja samana vuonna tehdä suihkaistiin debyytti V2:n, ja levyn tiimoilta lähdettiin Helloweenin matkaan Englantia kiertämään.
Oli kulunut 44 vuotta siitä kun V2 oli viimeksi aiheuttanut tinnitusta ja nyrkin punomista saarivaltiossa.
Tämä rauhanomaisempi pyrotekniikan esittely meni menestyksekkäästi mutta siitä huolimatta Tommy Heart päätti hypätä Zeno:n kelkkaan. Tilalle saatiin rouhea ääninen Ralf "the rat" Dohanetz. Samaan syssyyn kitaristiksi Simon D"Brouierin tilalle vaihtui Joannis Steeva. Tällä kokoonpanolla juonittiin laukaisualustalle V2:n seuraava pitkäsoitto, ja ulos se laukaistiin elokuussa 1990.

Oliko levyllä muitakin biisejä kuin "firefly"? Mikä mätti kun levy jäi unholaan?
Nyt riittää kysymykset. On vastausten aika.


1."Hungry for you" Siististi tuotettu hard rock- pala jonka parasta antia on mieleenpainuva kertosäe ja mukava soundinen yleisilme. Lyriikat on kierrätystavaraa 80- luvulta jotka eivät jätä sanomaa arvailujen varaan. Nälkä on ja panettaa. Runopojat ja puunhalaajatytöt saavat tästä välikorvan tulehduksen.

2."Take me home" Helppo ja karikot kaukaa kiertävä viisu jonka kertsi menee samalla kaavalla kuin edellisessä kurnuumisessa. Niin mitään sanomaton että ei pysty edes ärsyttämään. Oikeastaan tästä ei kykene sanomaan oikein mitään ja sekös ärsyttää!

3."Mean machine" Edelleen jatketaan edellisen vuosikymmenen kierrättämistä mikä tehdäänkin musiikillisesti mukiinmenevästi. Keskitempoinen kone jonka päästöistä löytyvät kaikki ainesosat KISSin ja BON JOVIn väliltä. Lyriikoiden ensisäkeistö ja kertosäe kertoo millä tasolla mennään:

Looks like a queen, like a dynamite dream
Hot little sister, sweet sixteen, oh, babe
Still in school, breaking all the rules
Messing around, nobody's fool, hey
Friday night's for dancing
Right time for romancing

Kertsi:
Like a mean machine
Do you know what I mean?
Bad, bad woman
She's dynamite
All through the night
Bad, bad woman, hey
Like a mean machine
Do you know what I mean?

Niinpä. Jos V2 vielä tänään nousee lauteille ja punastelematta tämän esittävät niin se on vakava paikka kaikille tyttölapsen omakseen tunnustaville . Kaikki 16 vuotta täyttäneet tyttäret patteriin kiinni ja siveysvyöhön nahkapaskalla lisää reikiä! V2:n konserttiliput roviolle ja bändi on talutettava tukkapäästä kaupunginrajojen ulkopuolelle! (Mitä vuodet ja isyys ovat tehneet minulle...!?)

4." I"m insane " Bändiltä vauhdikas tilitys omasta mielentilasta. Niinkuin hulluuden ja nerouden raja on häilyvä, kiikkuu tämäkin biisi turhuuden ja kuunneltavuuden rajalla. Kuunneltavuus vei voiton, mutta vain vaivoin. Kertsin laulussa on jotain tuttua?

5." Firefly " Tätä ballaadia hain muistini syövereistä vuosia. Biisin pienieleinen mahtipontisuus toimii. Haurasta ja kuulasta tulkintaa saksalaisella korostuksella värisyttää ilman nostalgian tuomia säväreitäkin. Laatu slovari- hattara illan viimeisiksi hitaiksi nuorisotaloille ja kylän discoiltamiin. Tämä biisi tuntuu iholla, maistuu huulilla ja tuoksuu sormissa.

6."Knock" me out" Laulajamme Ralf vetelee välillä kuin Rob Halford mikä on tietysti mielipiteitä ja -kuvia nostattava asia. Mukavasti jytisevä "aito" live joka ei kerjää persoonallisuus pisteitä mutta joka toimii kuin Lieksalaisen heteromiehen Toyota corolla. Kuuntelemalla tätä ei rikki saa.

7."Still alive" Mukavasti tunnelmaa raukeasta makoilusta valkoisen käärmeen iskuiksi vaihteleva vemputus, jonka kertosäe olisi ansainnut paremman nosteen. Soolo- osiossa coolia fiilistä, mutta kokonaisuus ei saa suoristettua selkäänsä jotta meno olisi uljaaksi äitynyt.

8."Kick it down" Täysiverinen kasari- brassailu hyvällä fiiliksellä työstettynä. Kliseitä käytetään tyylikkäästi eikä niissä säästellä. Biisi on kuin suklaa. Jos siitä tykkää ja syö liikaa voi siitä saada ähkyn, mutta jonkun ajan kuluttua sitä huomaa haluavansa lisää. Toimii bissenkin kylkiäisenä.

9."Ashes to ashes" Jos biisiin olisi istutettu messevät vokaloinnit ja sovitukseen olisi satsattu olisi homma voinut olla kärki vetoja. Näin tämä ei pistä tojimaan. Hieman jää maku biisin raakileesta jota ei oltu keretty tehdä valmiiksi kun studioon rumuttiin keppanasäkin kanssa. Kitara jutuissa ja yleisessä menossa on kyllä fiilistä mutta instrumenttaaliksi liian ideaköyhä.

10."Ride on" Bändi laukaisee viimeisellään ilmoille parasta osaamistaan. Temmonvaihteluita, nyansseja ja helposti hengittävää pruuttailua jota kuuntelee jalka läpättäen mutta ihohuokoset tuulelta turvassa. Bändistä huokuu kyllä hieno fiilis ja tyylitaju josta sakeena pojoja.


Toivoa sopii että "wikiliiksi" paljastaa mitä tapahtui V2:e tämän levyn jälkeen. Minulle se ei selvinnyt vaikka yritin sitä ylitöinäni selvittää. V2:n "Out to launch" on toimivaa kasarihenkistä hard- rockia jolla hyvästä yrityksestä ja tyylitajusta huolimatta oli liian kosteat ja laimeat nallit jotta se olisi voinut pärjätä noihin aikoihin noussutta suurta saatanaa (grunge) vastaan. "Firefly" tulee elämään mukanani nostalgia- trippinä, eikä levy tuhmennakkaan jos sen läpikin silloin tällöin pyöräyttää. Kasarihenkiselle kelpo hankinta. 6,5/ 10

Nippelitietona ilmoitettakoon että V2- raketin osumatarkkuus oli vain 50% joten hutejakin tuli. Toisaalta tuolla sihdillä olisi saatu torpattua joltain grunge- pitkäsoitolta puolet biiseistä unholaan!

Karl S. Puukoski

Ps. Koin toisenkin selvän hetken kun muistin kibaleen joka varhaisteininä räjäytti pankin! Uriah Heepin 'Free and easy'- biisissä on kuultavissa henkilökohtainen alkuräjähdykseni, josta siamilaisuus rock- musiikin kanssa sai alkunsa.