Tutkimusretki internetin ihmeelliseen maailmaan tuo ilmoille mitä ihmeellisempiä vastauksia yksinkertaiseen kysymykseen, kuka on Tommy Bolin?
Nuorena kemian avustuksella menehtynyt Tommy ei saavuttanut edes maagista 27 vuoden ikää vaan nukkui pois 4.12.1976. Sukellus Tommy Bolinin historiaan. Ennen soolouraansa (johon illan levy kuuluu) mr. Bolin kuului amerikkalaiseen Zephyr orkesteriin (mitään en ole ottanut musiikkia!?!?) . Tässä esimerkki #2 . Wikipediassa Tommy Bolinia on verrattu mm. mr. Jimi Hendrixiin (manttelinperijänä). Mutta kaikista hurjin tietopommi heavydiggareille tulee tässä: Bolin oli vuoden ajan Deep Purplessa!! Itse ainakin yllätyin tiedosta kovin. Kyseisestä seikkailusta ja heroiinilla sekoilusta voi lukea tästä. Ja kyseisestä aikakaudesta Lady Luck vokalistina David Coverdale. Tässä vielä Bolinin instrumenttibiisi Purplen ajoilta.
Mutta asiaan; Tommy Bolin - Teaser
1. The Grind: Mukavaa hiekkaranta-rokki-huppaa, ihan mageella kertosäkeellä ja sellainen yleispätevä funkahtava rytmitausta. Aika vaivattomasti kuunneltavaa ja leppoisaa meininkiä. Hieno, rento kitarasoolo, jonka taustalla kertsi soi kevennetysti. Ei paha.
2. Homeward strut: Aika rouheat kitarariffit, joita koskettimet tukevat erittäin leppoisasti. Hups, levyllä on rummuissa eräs Jeff Porcaro. Kuka ei isäntää tunne niin hävetköön! Kuunnelkaa rumpujen uskomatonta swengiä, haitsut ja pellit suorastaan laulavat ja rumpukalvot soivat (eivät siis huuda hoosiannaa).
3. Dreamer: Hieno balladi suorastaan suurenmoisilla hammond-soundeilla. Hillitön kitarasoolo ja olen aivan varma, että pikkuherra Prince on kuunnellut Bolinin kitarointia. Levyn ainut biisi, joka ei ole Bolinin käsialaa.
4. Savannah Women: Hillitön biisi, joka sopisi hyvin suomalaiseen laadukkaampaan yökerhoon. Käsittääkseni biisin percussiota soittaa eräs"Phil Collins". Hieno biisi.
5. Teaser: En voi mitään, mutta nostaisin tämän biisin selkeästi rokin klassikoihin. Jos tästä ei kukaan ole vielä suomenkielistä versiota aikaan saanut, niin minä nysvään sen yhtyeen INNOSTRÖMSSÖ kanssa.. Kympin biisi.
6. People, People: Letkeä, sanoisin kitaroissa olevan sellaista reggae meininkiä. Kertsin foni on aika veikeä ja mukavasti haastava kuunneltava. Muutoin biisi on hiukan puuduttava edellisen Teaser hitin jälkeen. Yleisesti soittajien työskentely loistavaa.
7. Marching Powder: Suorastaan hillittömän kupliva riffi, loistavaa rummuttelua sekä hammondit laulavat kuin satakielet viidakossa. Suosittelen biisin kuuntelemista, on niin hillitöntä ja ilmiömäistä soitantaa, että maata kiertävä lentorata on hyvin lähellä.
8. Wild Dogs: Alun suorastaan jäätävät kitarat saavat mielikuvituksen laukkaamaan suorastaan villisti. Kuulen tämän biisin tasan tarkkaan ensimmäisen kerran ja tunnen kun niskavillat nousevat fiiliksestä pystyyn. Melodiat hienoja ja kitara huutaa loistavaa efektitaivasta kuuloaistimukseeni. Liu`utetut basso-osat tukevat slidekitaroita yms. Villiksi saava biisi. Puolivälissä kuultavissa tuplabassari namia yhdessä maukkaiden rumpufillien kanssa. Erikoisia sooloyhdistelmiä; välillä on 2-3 sooloa päällekkäin ja bändi tekee selkeää musiikkimatkaa sateenkaariin ja tähtiin. Aika tiukka rumpali, kuunnelkaa nyt 7 minsasta eteenpäin.. oops..ensimmäinen linkki on joltain toiselta sessiolta, orginaali levyversio on tässä:
9. Lotus: Kaunis ja helmeilevä kitaraintro ohjaa biisin A-osan alkuun. Täytyy sanoa, että on taas hiukan erilainen biisi. Soolo kuulostaa aidolta lännenkitaralta, joka ohjaa kuulijan kertosäkeen maailmaan. Loistava lopetus taas sellaisella jammailevalla otteella. Ai että tämä kuulostaisi stadion-ympäristössä hienolle.
Kiitokset Tommy Bolinille hyvästä levystä, joka ei oikeastaan petä missään kohdassa. Moneen muuhun aikakautensa boogiwoogie tms. levyyn verrattuna tämä levy on loistelias ja kokeilevia kitarasoundeja tarjoava levy, sisältäen kuitenkin kuuntelijaystävällisiä piirteitä. Sellaista hittipotentiaalia olisi saanut olla hiukan enemmän, mutta kokonaisuuden taidokas soitanta korvatkoon tämän puutteen. Itselleni Teaser on suorastaan yliveto kappale ja muut tulevat tukevasti perässä, joten annan kokonaisuudelle pisteiksi 8+/10
Laitetaanpa loppuun vielä Bolinin kitarasoolon Deep Purplen ajoilta tässä.
T: Mr. Taca Tucaon
Tommy Bolin on nimenä tuttu. Mutta tuttu nimi on Alberto Tombakin ja yhtäpaljon heistä loppuenlopuksi tiedän. Eli enpä juuri mitään. Unohdetut levyt on tärkeä aukkojen täyttäjä ja sivistyksen tankkaus paikka! Kiitos siitä! T. Bolin päätyi juuri ostoslistalleni...
VastaaPoista